Kahden pojan äiti ompelee, tekee muitakin käsitöitä sekä askarteluja aina kun ehtii. Tällä hetkellä suurimpana intohimona on ompelu lapsille.
Yhteyttä minuun voi ottaa osoitteessa virvehe@gmail.com.
Mukava että vierailet blogissani! Olen myös iloinen, jos kommentoit juttujani! =)
Lopetan blogin pitämisen tällä ja jatkan sitä osoitteessa: http://virhetikki.blogspot.com
Tervetuloa siis sinne katselemaan ompeluksia ja muita tekeleitä, joita olen saanut aikaiseksi =). Tämä blogi jää tänne luettavaksi ja vanhojen tekeleiden arkistoksi.
Ehdinpäs vielä ennen joulua valaa kynttilöitä. Vaikka kiirus meinasi tulla. Muutamaan kynttilään tuli huono pinta, joten jotain piti keksiä siihen peitoksi. Niinpä kokeilin maalata sulaa steariinia pensselillä kynttilän pintaan. Tekniikkana varmaankin ihan toimiva, mutta tarvisi hivenen enemmän taitoa, taiteellista näkemystä ja vakaan käden. Nyt kuusista tuli hieman suttuisia ja vinoja.
Näiden kynttilöiden myötä toivotan kaikille:
Hyvää joulua ja
onnea vuodelle 2011!
Tässä pojalle velourinen tähtipaita. Paita on tehty Ottobren 6/2009 Night Owl trikoopusero/pyjamapaidan kaavalla koossa 122. Idea tämän tyyliseen aplikointiin jäi joskus kytemään mieleen Ruttunutun blogista.
Tässä vielä kuva paidan ollessa päällä.
Sitten on vielä joskus syksymmällä valmistuneet fleesehousut. Näihin tein hieman korkeamman vyötärön, ettei haalarin alla kaikkien housujen vyötärö lopu samaan kohtaan, kun siihen tulee "möykky" joka painaaa. Piristykseksi aplokoin kuviollisesta fleesekankaasta leikatun hahmon.
Tässäpä on joulukuu hurahtanut, eikä ole tullut tehtyä päivityksiä tänne. Ompelukone on tosin surissut kiivaammin kuin koskaan, mutta ne tuotokset esittelen vasta joulun jälkeen.
Olen nähnyt jossain keittiöissä käsipyyhkeitä, johin on tehty kiinnityssysteemi jolla ne saa roikkumaan hellan tai kaapinoven ripaan. (En tiedä miten näitä pitäisi kutsua.) Sellaisen halusin itsellenikin, mutta mistään kaupasta en ole niitä löytänyt. Mutta helppo tällainen oli itselläkin tehdä. Kaavan piirsin itse ja sain siitä ihan käytännöllisen. Tämä on myös mukava tuliainen näin jouluna, varsinkin jouluaiheisesta kankaasta tehtynä.
Pyyheliinaosan leveys on n. 40 cm ja korkeus n. 36 cm. Tämä eurokankaan frotee oli tosi paksua ja muhkeaa. Froteen reunat huolittelin kanttinauhalla. Froteen poimutin kiinnitysosan sisään ompelemalla froteen yläreunan pitkällä tikillä ja sitten poimutin sen kiristämällä toisen puolen lankoja. Ripustussysteemi on kaksinkertaista puuvillakangasta, joista toiseen puoleen laitoin tukikankaan. Kiinnitys on tarranauhalla.
Ja tässä pyyhe on paikallaan hellan rivassa, eikä tipu koko ajan lattialle niin kuin tavallinen pyyhe tekee =). Pahoittelen kuvan laatua, tällä meidän kameralla ei valo riitä mustan kohteen kuvaamiseen.
Tässä on tämä kaava, saa käyttää. Kaava on piirretty A4:lle oikeassa koossaan. (Täytyy vielä testata, avautuuko kuva oikeaan kokoonsa.)
Tällä kertaa on syntynyt neulottuja tekeleitä. Innostuin Annikan blogista tekemään tuubia, mutta köpelösti kävi. Ajattelin tehdä sen Novitan Rustuka langasta, jota oli mustana vajaa pari kerää lankalaatikossa. Kudoin nro 8 pyöröpuikoilla 4n4o, aloitin 112 silmukalla ja puolivälissä kaventelin ja jatkoin 3n3o. Mutta Liian leveä ja siten myös liian lyhythän siitä tuli. Siispä purin koko komeuden ja aloitin uusiksi 96 silmukalla. Siitä tuloksesta on nyt tämä kuva. Mutta taitaa mennä vielä kerran purkuun. On vieläkin liian leveä ja lankaa pitäisi olla vielä kolmas kerä, jotta saisi pituutta tarpeeksi. Ongelma vain on, että sitä lankaa ei enää tehdä. Nyt toimii kaulurin tavoin, mutta ei kunnolla yllä päälaelle, jos sen vetää ylös. Muuten kyllä tykkään väristä ja on ihanan pehmoinen ja lämmin!
Samalla kerralla kun kaivelin sitä lankakoria, löysin sieltä tämän kaulaliinan jonka olen jotain pari vuotta sitten tehnyt ja unohtanut sinne. Kaulaliina oli valmis, vain langanpäät oli päättelemättä. Muistelen että aikomuksena oli silloin antaa tämän joululahjaksi jollekin, mutta ei nähtävästi sitten valmistunut ajoissa. Mutta nyt se päätyi sitten kuitenkin omaan käyttöön, koska punainen on melkein samaa sävyä, kuin vasta ostamassani talvitakissa on. Tässäkin lanka Novitan Rustikaa.
Viime viikonloppuna istuin noin kaksikymmentä tuntia linja-autossa ja siinä sivussa valmistuivat nämä lapaset. Nämä tein puikoilla nro 5 koska ei paksumpiakaan siihen hätään löytynyt. Ja liian ohuet olivat, koska langassa on paksuusvaihteluita aika paljon ja ne korostuivat väärällä tavalla ohuilla puikoilla. Suositus puikoille on 7-8. Ja eri kerillä langan paksuuden vaihtelu ei ollut samanlaista, vaan toisessa vaihteli paljon, ja toisella kerällä lanka oli aika tasapaksia. Olisiko käynyt niin, että eivät olleet samaa erää. Vyöte kun oli toisesta kateissa. Näistä lapasista huomaa, että tämä lanka toimii paremmin suurempana pintana, kuin näin pienessä työssä.
Tällä kertaa on postausvuorossa farkut ja yöpuku. Farkut on tehty Ottobren 4/2010 Majava ulkoiluhousujen kaavalla, koko 92. Jätin vain polven kohdan muutokset tekemättä ja takataskut tein farkkutyyliset. Kaava oli hivenen liian leveä, mutta se olikin ulkoiluhousujen kaava, joten siihen tarkoitukseen on passelin leveä. Muuten kiva kaava. Kankaana olen käyttänyt kirpparilta eurolla ostamani farkut, joten hinta tuli halvaksi. Resoria tosin kului vähän lisäksi.
Tässä pöksyt vielä takaa.
Tässä on yöpuku samoilla kaavoilla kuin tuolla alempana. Rintamuksessa on silitysmerkki, jonka vielä varalta ompelin reunoistaan kiinni. Koko tässä 116. Nämä ovat olleet jo aika kauan valmiina, en vain ole saanut aikaiseksi niitä tänne laitella. Tuolla lisäksi odottaa kuvaamista pari neulejuttua ja sittenpä onkin aika alkaa pyörittää "joulupukin pajaa". Niistä laittelen kuvat tänne vasta sitten aikanaan.
Nyt oli työn alla itselle pari tunikaa. Kankaat näihin löysin Eurokankaan trikoopaloista. Tässä oli jälleen kerran käytössä vanha hyväksi havaittu kaava Ottobren Bohemian tunika. Ja näitähän alkaa jo ollakin aikas monta tällä kaavalla tehtyä! Ja mieleinen taas tuli.
Tämän toisen tunikan kaava on otettu omasta vanhasta tunikasta. Lasten vaatteissa olen kyllä useinkin ottanut kaavoja vanhoista vaatteista, mutta tämä oli vähän vaikeampi ja jännitti kyllä onnistuuko. Mutta sopivahan tästä tuli. Tämä näyttää kietaisutunikalta, mutta etukappaleet on ommeltu sivusaumoissa yhteen. Päällimmaisessä etukappaleessa on pienenä yksityiskohtana alareunassa erilleen huoliteltu reuna. Vyö on irrallinen ja kiinni sivusaumoihin ommelluissa lenksuissa. Kaula-aukon kanttasin mustalla trikoolla.
Ja sitten vielä rohkenen laittaa tänne kuvan ihan omalla naamalla =). Aina ennen olen kasvot rajannut pois, mutta nyt ajattelin, että antaa mennä. Tuollainen siitä tunikasta siis sitten tuli.
Blogiini tullaan aika usein hakusanalla: kaava vanhasta vaatteesta, tai jotain tuohon tyyliin. Niinpä sitten otin muutaman kuvan kaavanteosta ja teen siitä oman sivunsa tuonne sivulaatikkoon. Sieltä sitten löytyy jokunen vinkki kaavojen piirtämiseen. En todellakaan ole mikään taituri tässä asiassa, mutta joskus on mukava lukea toisen kokemuksia kun itse alkaa jotain uutta juttua kokeilemaan.
Tässäpä on tällä viikolla valmistuneita yöpukuja. Olen selaillut nettikauppoja ja minulla teki mieli tilata vaikka mitä ihanuuksia ja tehdä niistä yöpukuja, mutta päädyin kuitenkin kumoamaan trikoolaatikkoni ylösalaisin ja käyttämään vanhoja kankaita pois. Tässä on nyt yhdistelty mikä vain vähänkin tuntui sopivan yhteen. Osa käytetyistä tilkuista oli niin pieniä, että etukappalekin piti koota kahdesta palasesta. Mutta tuleepahan kankaat käytettyä tarkkaan!
Kaavana kaikissa paidoissa on Ottobren 6/2010 Villi viikinki kaava ja kaikissa housuissa on Ottobre 6/2009 Striby legs pitkiksien kaava. Kaksi seuraavaa yöpukusettiä on koossa 92cm.
Tuossa yläkuvassa housuihin on käytetty minun vanha t-paita. (Housuissa ei ole tahraa, kuvatessa on tullut joku heijastus).
Yllä oleva yöpuku on koossa 122.
Näissä pitkiksissä (122cm) on kangas kierrätettyä. Resorit on uutta. Mukava kun välillä löytyy jotain kierrätettäväksi kelpaavaa. Pitäisi kirppareilla käydessä enemmän paneutua siihen, mitä voisi hyödyntää ommellessa, kumpa vaan olisi itsellä kekseliäisyyttä enemmän!
Tein muutaman taulun päällystämällä levyjä kankaalla. Kankaana on Vallilaa ja taustalevynä on styrofoamia. Tällä systeemillä saa kyllä helposti tehtyä tauluja ja plussaa on tietysti pieneksi jäävä hinta isokokoisissakin tauluissa!
Tulin ottaneeksi vaihekuvia, joten laitan tähän nyt "teko-ohjeet", vaikka nämä on niin helppoja tehdä, ettei siihen kummempia ohjeita tarvita. Minulla on tarkoitus laitella muistekin tekemisistäni ohjeita, jahka kerkeän. Kerään niitä omaan sivulaatikkoonsa.
Levyn kävin ostamassa rakennustarvikeliikkeestä. Yksi levy styrofoamia maksoi 7 euroa ja oli kooltaan muistaakseni 60x240 cm. Tarvitsin koko levyn koska nämä taulut ovat kooltaan 40x70 cm. Tuo levy oli siitä syystä parempaa kuin sryrox, koska se ei murene styroxin tavoin, ja on kuitenkin yhtä kevyttä. Puukko riitti työvälineeksi levyn leikkaamiseen. Kangasta mittasin niin, että se yltää muutaman sentin kääntöpuolelle. Kohdistin kuvion ja laitoin sen nuppineuloilla levyyn kiinni.
Taulun sivukanttiin sivelin liimaa, jotta kangas varmasti pysyy paikoillaan. Liimana tavallinen Erikeeper. (kuvassa liimaa ei vielä ole levitetty)
Liimaamisen jälkeen siirsin muutaman nuppineulan sivukanttiin pitämään kankaan paikoillaan.
Lopuksi napsin nitojalla kankaan reunat kiinni taulun taakse. Tuon nuppineula- ja liimausvaiheen voi kyllä ohittaakin, itse vain halusin varmistaa, että kangas ei jää pelkästään niittien varaan, kun tauluilla kuitenkin on kokoa ja halusin kankaan aika napakasti paikoilleen.
Seinälle taulut laitettiin siten, että ohuista nauloista laikattiin kanta pois . Sitten vain naulat kiinni seinään ja taulu painastiin niihin kiinni. Tällä tavoin taulun saa tiiviisti seinään kiinni. Taulun taakse voi myös nitojalla laittaa kiinni jonkun lenkin tms. ja ripustaa sen siitä seinälle.
Onpas taas vierähtänyt kauan aikaa edellisestä postauksesta! Sitä se töihin paluu teettää =). Mutta laittelen tänne nyt kaikennäköistä valmistunutta, jotka olen tässä syksyn aikana saanut aikaiseksi.
Kesän jäljiltä alkoi vanhemman pojan kaikki housut olla polvesta rikki. Aikamoinen housunkuluttaja tuo neljävuotias on! Tarpeeseen tulivat nämä housut. Kaikki housut on collegea, laittelin niihin vähän erilaisia juttuja, mihin taskua, mihin merkkiä jne. Kaikissa housuissa on sama kaava, en vaan muista mistä se on otettu. 
Tämä paita on Iikku-kiikusta pingviinitrikoota. Kaava Ottobresta 6/2009. Pääntiehen olisi varmaan kannattanut laittaa resori, jäi turhan avaraksi kanttauksella.
Sitten on vielä itselle tunikan Bohemian tunikan kaavalla. Tuollaista raitatrikoota olen joskus Eurokankaalta ostanut ja tähän sitä sitten kulutin. Hihoihin laitoin hieman pituutta lisää, kun tuo talvikin jossain vaiheessa taitaa tulla. Ja piristykseksi lisäsin vielä vyön. Tuli tämmöinen arkinen pitopaita.
Laitan tähän vielä pari vanhaa juttua. Nämä olen tehnyt muutama vuosi sitten kudontakurssilla. Tuossa kesällä laittelin tänne kuvia tekimistäni matoista ja nämä menee vähän samaan sarjaan.
Tässä liinassa kuteena paju ja loimena paperilanka. Näitä tein silloin pari kappaletta.
Ja tässä laiskanraanu. Nimeltään tämä malli on muistaakseni Kirsikkapuu.
Mielessä on pitkään pyörinyt, että pitäisi tehdä jokin pipon kaava. Nyt sitten sain itseäni niskasta kiinni ja piirtelin kaavan, jolla saisi helposti popoja tehdyksi. Tässä sitten tulos. Pipo on kaksinkertainen, päällä college ja vuori on trikoota. Saumat kulkevat pipon sivuilla ja päällä on muotosauma edestä taakse.
Vanhempi poika halusi rekkapaidan ja eipä siinä auttanut muu kuin alkaa penkoa kangaslaatikoita. Nuorempi veljes onkin nyt saanut aika monta vaatekappaletta, joten nyt on vanhemman vuoro. Minulla on tavoitteena yrittää käyttää noita vanhoja kankaita vähemmäksi ennen kuin ostan taas uusia, joten tällaisia värejä valikoitui tähän paitaan. Kankaat on collegeita sieltä sun täältä. Kaava sama kuin sienipaidassa tuolla aiemmin, Ottobren Eiffel paita, koko 116. Pituutta tosin laitoin lisää.
Paitaan aplokoin rekan ajelemaan selän puolelta eteen. (Tuo ikkunan väritys ei oikein kyllä onnistunut.)
Toiseen hihaan aplikoin tekstin. Nämä kirjaimet on kiinnitetty vain suoraompeleella. Omasta mielestäni paita ei ollut mitenkään erityisen onnistunut, mutta poika oli kyllä onnellinen. Se onkin pääasia!
Tässä vielä sienipaita samaa tyyliä kuin tuolla aikaisemminkin. Tässä kokona 62 ja lahjapaidaksi on tämä menossa. Kaava on sama kuin nuo muutkin, uusimmasta ottobresta, tämä on tehty sillä nappilistaversiolla.
Tässäkin sama malli, koko 86. Koirat trikoo on Myllymuksuilta. Eteen aplikoin koiran jonka malli löytyy kankaan koirista. Napit raglansaumassa ovat tämän kylän kangaskaupasta, muodoltaan leppäkerttuja.
Tälaisen ihanan tunnustuksen sain Annikalta. Tämä onkin ensimmäinen tunnustus jonka olen saanut. Kiitos kovasti! Tämän tunnustuksen mukana tulivat seuraavanlaiset ohjeet:
3. Show a picture you love and explain why
Hikeä, puikkojen kilinää ja värkkäämistä blogiin
Harrastusten tuotoksia blogiin
2. Kolme asiaa joita rakastan: miestä ja kahta poikaani.
3. Tämä kuva on jotenkin niin suloinen.
Tässäpä on pienimmälle pojalle koirapaita ja siihen parit housut. Palaan töihin syyskuun alussa, joten pojat tarvitsevat hoitoon vaatteita. Niinpä olen nyt sitten ommellut hieman syksyisempää vaatetta. Mitenhän tässä ompeluiden käy, kun palaan töihin? No, jospa sitä silti ehtisi.
Kankaana setissä on velour. Siitä olen aplikoinut myös koiran. Koiran toisen korvan ompelin irralliseksi, se on kiinni vain juuresta. Koiran malli löytyy Myllymuksuilta ostetusta koirat-trikoosta. Kaava on sama kuin edellisen postauksen sienipaidassa, koko 86.
Paidan selkämykseen ompelin koiran takaapäin. Selkäkappaleen yläosaan taas jouduin tekemään omalaatuisia ratkaisuja ja näyttääpäs se vinolta! Onneksi "luonnossa" ei näytä tuolta.
Tässä paidan seuraksi parit housut. Molemmat on ommeltu Ottobren Mustikkahaalarin housuosan kaavalla.
Tässä vielä koko setti yhdessä.
Tässä on pari paitaa, jotka ovat olleet valmiina jo vähän pidemmän aikaa. Näissä käytin ihanaa sienitrikoota Iikku-kiikulta. Paidan vartalo-osa on interlockia Kangastukusta. Rintamukseen aplikoin sienen. Kaavana tässä on raglan t-paita Ottobresta 4/2010 koossa 86 cm.
Tämän toisen paidan kaava on samasta lehdestä muistaakseni nimellä Eiffel raglan paita., koko 116. Etsin kaikki lehteni läpi raglanpaitaa vanhemmalle pojalle, mutta vain tämän löysin. Hihat tein yhdestä kappaleesta, olalle vain ompelin muotosauman. Täytyy vielä etsiä jotain kaavaa, jossa saisi paremmin hihan yhdestä kappaleesta. Tämä kaava ei ihan kolahtanut.
Täytyi ostaa uusi rulla pergamiinipaperia, kun sain entisen kulutettua. Kaavapaperina käytän ihan tavallista ruokakaupasta saatavaa pergamiinipaperia. Minusta se on ihan toimivaa varsinkin lastenvaatteisiin, kun kaavat sopivat leveytensä puolesta siihen hyvin. Itselle piirrettäessa kaikki kaavat eivät ihan sovi paperille kun se on sen verran kapeaa, mutta pitää vain sitten teippailla jatkopalasia.
Helteistä huolimatta valmistui pojalle syksyinen takki. Halusin tehdä vähän kapealinjaisemman kaupunkitakin hiippahupulla, ja olen useasti ihastelut Ruttunutun blogissa vastaavan tyylisiä vaatteita. Kankaana tässä on ohut, joustava sametti ja vuorina puuvillakangas. Sametti on tämän kylän kangaskaupan palakorista ja puuvillakangas kangastukusta.
Kaavana käytin Ottobtestä 4/2010 raglanpaidan kaavaa. Pojan koko on n. 86, mutta leikkasin kaavan reiluna 92 kaavalla. Etukappaleen katkaisin ja leikkasin siihen lisävaran napeille. Hupun kaavan tein itse.
Takkia piristämään aplikoin pari pöllöä. Kankaana niissä on ruskea ja beige velour. Nappeja en löytänyt varastoistani neljää samanlaista, joten jouduin hieman soveltamaan. Nämä napit oli joskus jostain askartelukaupasta tilatusta nappisetistä, ja ovat aika pehmeän tuntuiset. Saa nähdä kestävätkö käytössä.
Tuo vuorikangas oli minusta tosi suloista! Ja pöllöjä löytyy sieltäkin. Ripustusrenksuksi laiton pätkän koristenauhaa ja kokolapun, joita lopultakin sain itselleni hankittua. Ne tilasin myös kangastukusta.
Takin kanssa kyllä meinasi epätoivo iskeä heti alkumetreillä. Samettipala oli liian pieni, mutta halusin välttämättä tehdä hupun. Niinpä jouduin kokoamaan sen kuudesta palasesta. Ja lisäksi leikkasin takin etu- ja takakappaleisiin liian syvät kaula-aukot, joten niihinkin jouduin laittamaan jatkopalan. Silloin alkoi tuntua, että nakkaan roskiin koko tekeleen. Mutta onneksi jaksoin väkertää palaset paikoilleen ja lopputulokseen olen kyllä tyytyväinen. Yllä olevassa kuvassa näkyy hupun ja kaula-aukon tilkkuviidakko.
Tässä hupussa näkyy hyvin, miten valo taittuu sametin nukassa. On aika paljon merkitystä, laittaako nukan ylös vai alaspäin.
Ja tässä vielä pikkumies uuden takkinsa kanssa.
